P2PU | Datan avaaminen: Johdanto | Dataa avataan maailmalla

Dataa avataan maailmalla

Oppimistavoitteet: Luomme lyhyen katsauksen esimerkkeihin datan avaamisesta eri puolilta maailmaa.

Tässä luvussa kuvataan muutamia esimerkkejä datan avaamisesta maailmalla.

Kenia

Heinäkuussa 2011 julkaistiin Kenian avoimen datan portaali, joka tarjoaa kansalaisille vapaan pääsyn tärkeimpiin hallinnollisiin tietovarantoihin. Portaali on yksi Kenian historian merkittävimmistä askeleista kehittää hallinnon toimintaa, yhteiskunnallista avoimuutta ja vapaata tiedonsaantia. Se palvelee tutkijoita, poliittisia päättäjiä, sovelluskehittäjiä ja laajaa yleisöä tarjoamalla arvokasta ja hyödyllistä tietoa helposti hyödynnettävässä muodossa.

Kenia oli eräs ensimmäisistä kehittyvistä maista, joka julkaisi avoimen datan portaalin. Samalla se astui avoimuuden tiellä monien länsimaiden edelle. Portaalissa on nykyisin yli kuusisataa CC BY -lisenssillä julkaistua tietoaineistoa mm. maataloudesta, koulutuksesta, muuttoliikkeistä, turismista ja terveydenhuollosta. Aineistoja voi tarkastella taulukkomuodossa tai ladata CSV-, XML- sekä PDF-tiedostoina, ja laatia niistä visuaalisia esityksiä. Portaalin avointa dataa on käytetty esimerkiksi terveystietoa tarjoavassa medAfrica-mobiilisovelluksessa, joka helpottaa asiakkaiden ja terveysalan ammattilaisten välistä viestintää.

Brasilia

dados.gov.br - Portal Brasileiro de Dados Abertos

Osa Brasilian National Infrastructure of Open Data -projektia (INDA) oleva avoimen datan portaali avattiin vuonna 2011. Sivusto kokoaa yhteen yli 400 avointa julkishallinnon tietoaineistoa esimerkiksi terveydestä, koulutusindikaattoreista ja vaaleista.

Dataportaalin suunniteluvaiheeseen osallistettiin laaja yhteisö ja portaalissa kuka tahansa voi ehdottaa avattavia aineistoja. Sivustolla on esitelty datan avulla tehtyjä sovelluksia. Yksi esimerkki näistä on Basômetro-työkalu, jonka avulla voidaan mitata hallituksen nauttimaa parlamentin luottamusta sekä tarkastella parlamentin jäsenten äänestysasenteita.

Datan avulla on visualisoitu Brasilian kartalle vuosien 2002 ja 2009 väliset työtapaturmat, joita voi tarkastella esimerkiksi kuntien tai tapaturmatyyppien mukaan.

Alankomaiden kouludata

Alankomaissa koulutusjärjestelmä korostaa vanhempien valinnanvapautta. Tarjolla on suuri määrä erilaisia tunnustuksellisia ja tunnustuksettomia kouluja, joiden opetukset perustuvat erilaisiin maailmankatsomuksiin, filosofioihin ja pedagogisiin lähestymistapoihin. Päätöksenteon tueksi vanhempien on käytävä läpi valtavat määrät tietoa eri vaihtoehdoista. Tieto oli ollut hajallaan eikä välttämättä edes verkossa saatavilla: esimerkiksi erilaiset koulukohtaiset raportit oli pitänyt pyytää suoraan kouluilta.

Ongelmaan alettiin etsiä ratkaisua avoimesta datasta. Vuonna 2011 avasivat julkishallinnon organisaatiot kuten paikallinen opetusministeriö koulutusdataa. Datan pohjalta on sittemmin kehitetty erilaisia työkaluja, jotka helpottavat kouluihin liittyvän tiedon saamista sekä kouluvalintojen tekoa. Työkalut - kuten schooltip.net, 10000scholen.nl ja scholenkeuze.nl - on koottu koulutusportaaliin.

Sovelluskehittäjiä varten on rakennettu myös rajapinta, joka helpottaa työkalujen kehittämistä ja rohkaisee lisää datan avaamista.

Suomi

Maanmittauslaitos

Maanmittauslaitoksen avauksen taustalla oli sen omistamien aineistojen markkina-arvon romahtaminen. Aineistot, joilla ei ollut enää taloudellista merkitystä, päätettiin avata. Toukokuussa 2012 Maanmittauslaitos avasi ensimmäisten suomalaisten joukossa dataansa. Avoimien aineistojen tiedostopalvelussa ensimmäisiä aineistoja olivat Peruskartta, Maastokartta 1:50 000, laserkeilausaineisto sekä jo aiemmin avatut kuntajako, nimistö ja yleiskartat.

Avauksen jälkeen maastotietokantaa ladattiin vuoden aikana enemmän kuin siihen asti yhteensä. Dataa on hyödynnetty esimerkiksi erilaisissa navigointilaitteissa. Apps4Finland-kilpailussa siitä tehtiin erilaisia sovelluksia ja palveluita. Lue lisää Maastotiedot auki -blogista.

Ilmatieteenlaitos

Ilmatieteenlaitos avasi kesällä 2013 tietoaineistojaan vapaaseen käyttöön. Sivustolla on avattuna reaaliaikaisia havaintoja (sääasemakohtaiset havainnot kuten lämpötila-, tuuli- ja sadehavainnot), aikasarjoja (esimerkiksi ilmastohavainnot vuodesta 1959) sekä ennustemalleja (esimerkiksi ilmastonmuutosskenaariot 30-vuotisjaksoille vuosille 2010-2099).

Osa datasta on ladattavissa tiedostoina, mutta nopeasti päivittyvä data, kuten reaaliaikaiset säähavainnot, ovat saatavilla rajapintapalvelun kautta aina ajantasaisina.

Avatun datan pohjalta on tehty esimerkiksi älypuhelinsovellus, joka muuttaa puhelimen taustavärin ilman laadun mukaan.

Muita esimerkkejä voi katsoa Antti Rainion kevään 2014 Avoin julkishallinnon data -mestarikurssin puheenvuorosta. Lisää Suomessa tehtyjä julkishallinnon organisaatioiden avauksia löytyy myös valtion datakatalogista.

Suomen ympäristökeskus

SYKE (Suomen ympäristökeskus) on ensimmäisiä ympäristötietoaineistoja avanneita tutkimuslaitoksia Suomessa. Tarjolla on mm. koko Suomen kattavia paikkatietotuotteita ja kaukokartoitustuotteita (remote sensing) Itämeren alueelta.

Syyskuussa 2014 alkoi Envibase-hanke, jossa on tarkoitus tuoda SYKEn, lmatieteenlaitoksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tietovarannot avoimeen käyttöön yhteisen dataportaalin kautta.