Avaamisen hyödyt ja haasteet

Jokainen organisaatio voi hyötyä aineistojen avaamisesta eri tavoin. Mahdollisia hyötyjä kannattaa pohtia ennen avaamista. Positiivisten seurausten tunnistaminen voi edistää yleisempää positiivista suhtautumista aineistojen avaamiseen. Yhtä lailla on hyvä pohtia etukäteen niitä odotuksia ja tavoitteita joita kullakin datan avaamisen suhteen on.

Vaikka aineistojen avaamisen hyödyistä oltaisi samaa mieltä, saatetaan sille kuitenkin esittää monia vastalauseita ja syitä, miksi dataa ja/tai sisältöjä ei voida omassa organisaatiossa avata. Tässä kappaleessa esitellään ensin useimmiten mainittuja ja selkeimpiä aineistojen avaamisen hyötyjä, jonka jälkeen avataan yleisimpiä vastalauseita ja haasteita.

Avaamisen hyödyt

Useimmiten mainitut hyödyt datan avaamiselle ovat demokratian ja läpinäkyvyyden lisääntyminen organisaatiossa ja koko yhteiskunnassa. Lisäksi ihmisten osallistuminen ja aktiivisuus lisääntyvät, jonka seurauksena voi syntyä uusia innovaatioita ja liiketoimintaa.

Kulttuuri- ja muistiorganisaatiossa aineistojen avaaminen kytkeytyy ennen kaikkea perinteisen sivistystehtävän laajentamiseen ja päivittämiseen muuttuvassa yhteiskunnassa. Kulttuuriperinnön avaaminen ruokkii ihmisten luovuutta ja jakaa omistajuutta yhteiseen menneisyytemme sekä tulevaisuuteen.

Kaiken kaikkiaan aineistojen avaamiselle on tunnistettu seuraavanlaisia positiivisia seurauksia:

  • Organisaation tunnettuus ja näkyvyys lisääntyvät.
  • Julkisen tehtävän ja organisaation tavoitteet toteutuvat laajemmin.
  • Verkossa oleville digitaalisille kokoelmille avautuu uusia mahdollisuuksia.
  • Syntyy mahdollisuuksia 
 uusien yleisöjen saavuttamiselle sekä uudenlaisten yhteistyökumppanuuksien solmimiselle.
  • Aineistoja voidaan rikastaa ja virheitä korjata yleisöjen asiantuntemusta ja kiinnostusta hyödyntäen.
  • Eri yleisöryhmille ja aloille (esim. yliopistot, luovat alat ja media) rakentuu avoin resurssi- ja tietovaranto.
  • Syntyy uutta tietoa, sovelluksia, palveluita ja innovaatioita.

Alla muutamia yleisimpiä hyötyjä käydään läpi hieman tarkemmin.

Näkyvyys ja positiivinen julkisuus

Datan avaaminen on viesti, joka kertoo ulkopuolisille organisaation toiminnasta ja sen taustalla olevista näkemyksistä ja arvoista. Se kertoo, että organisaatio on ajan tasalla, etsii aktiivisesti uusia tapoja toimintansa tueksi ja on kiinnostunut tarjoamaan asiakkailleen sekä muille potentiaalisille yleisöille monipuolisempia palveluita.

Sosiaalisen median kautta saavat uudet kulttuuriavaukset ja ne tehneet organisaatiot helposti ja nopeasti julkisuutta. Kun avoimista kulttuuriaineistoista tulee yhä arkipäiväisempää, osataan avoimuutta myös vaatia enemmän. Tällöin voivat avauksia tekemättömät organisaatiot näyttäytyä negatiivisessa valossa, kehityksessä jäljessä olevilta.

Positiivisen viestin lisäksi voidaan myös esimerkiksi arkistojen syövereissä piilossa olleiden aineistojen hyötykäyttö mahdollistaa. Esimerkiksi museot voivat myös saattaa suuremman osan kokoelmistaan yleisön ulottuville kuin perinteisen näyttelytoiminnan rajoissa olisi mahdollista.

Organisaation ydintehtävän toteuttaminen

Muisti- ja kulttuuriorganisaatioiden olemassaolo perustuu kahdelle rinnakkaiselle tehtävälle: yhteisen kulttuuriperintömme varjelemiselle ja säilyttämiselle sekä asiakkaiden palvelemiselle olivat nämä sitten kirjasto- tai museovieraita tai arkistojen aarteista kiinnostuneita tutkijoita. Nämä tehtävät eivät ole vastakkaisia vaan toisiaan tukevia.

Digitointi tukee kulttuuriperinnön säilyttämistä. Samalla digitoitujen aineistojen avaaminen tekee kulttuuriperintöä laajemmin tunnetuksi ja mahdollistaa asiakkaiden palvelemisen monipuolisemmin.

Digioitujen aineistojen hyödyntämisen mahdollistaminen päivittää asiakkaiden palvelemisen nykypäivään: kokemuksellisuus ja itse tekeminen ovat nouseet perinteisen kulttuurituotteista ja taiteesta nauttimisen rinnalle oleelliseksi toiminnaksi kulttuuriperinnön parissa. Uudenlainen suosiotaan kasvattava DIY-kulttuuri (do it yourself) tekee tavallisen ihmisen osallistumisen helpoksi ja tarjoaa myös muisti- ja kulttuuriorganisaatioille mahdollisuuksia valjastaa asiakaskunnassa piilevä innokkuus ja potentiaali omaan käyttöönsä.

Aineistojen avaaminen tukee myös tieteellisen tutkimuksen edistämistä. Avoimet aineistot ovat tutkijoille helpommin saatavilla, ja niiden pohjalta voidaan kehitellä esimerkiksi erilaisia tutkimusta ja analyysin tekoa helpottavia työkaluja.

Uusien asiakkaiden houkutteleminen

Kulttuuriaineistojen avaaminen avaa mahdollisuuksia palvella olemassa olevia asiakkaita uusin tavoin. Se voi myös tarjota organisaatioille mahdollisuuden tavoittaa uusia yleisöjä sekä kasvattaa omaa asiakaskuntaansa.

Sosiaalisen median kautta voidaan myös linkkejä tai aineistoja jakaa tuhansia kertoja hyvinkin lyhyen ajan sisällä. Verkossa läsnäoleva muisti- ja kulttuuriorganisaatio saavuttaa potentiaalisesti moninkertaisen yleisön pelkkään perinteiseen yleisötyöhön nojaavaan organisaatioon verrattuna.

Joku voi löytää Internetistä kuvan kauniista maalauksesta ja haluaa käydä katsomassa sen paikan päällä taidemuseossa. Toinen voi innostua lainaamaan kirjaston kirjoja uudelleen pitkän tauon vuoksi, koska uusi älypuhelinsovellus on tehnyt kirjastossa asioimisen niin helpoksi.

On mahdotonta tietää, kuka käytettävissä olevasta kulttuuriaineistosta innostuu ja millä tavoin. Oleellista on avoimien aineistojen tarjoamat mahdollisuudet.

Uusien kulttuurituotteiden ja palveluiden syntyminen

Avoin tieto ylipäänsä mahdollistaa uusien innovaatioiden ja liiketoiminnan kehittämisen. Uudet palvelut ovat yhä useammin informaatiopohjaisia eli ne hyödyntävät tietoa.

Monet uudet palvelut saavat usein kimmokkeen jostain arkielämän ongelmasta tai puutteesta. Avoimella datalla kuka tahansa ohjelmointitaitoinen voi luoda esimerkiksi mobiilisovelluksia, jotka auttavat arjen ongelmissa: kertovat lähimpien kierrätyspisteiden tai julkisten vessojen sijainnin tai auttavat näkörajoitteisia liikkumaan ympäristössään.

Muisti- ja kulttuuriorganisaatioille uudet palvelut voivat tarkoittaa esimerkiksi älypuhelin sovellusta, jonka avulla voi tutustua museon tarjontaan jo ennen museokäyntiä. Se voi olla myös uusi tietokoneohjelma, joka analysoi tehokkaasti digitoituja arkistoaineistoja ja etsii niistä johdonmukaisuuksia. Visuaalisesti näyttävistä avatuista sisällöistä voi syntyä myös uusia taide- ja kulttuuriteoksia.

Olennaista on eri toimijoiden kuten organisaatioiden, kansalaisten, yritysten ja järjestöjen uudenlainen yhteistyö, jossa eri näkemysten, kokemusten ja osaamisen kohtaamisesta syntyy uusia ideoita ja palveluita.

Avaamisen haasteet

Avaamisen haasteista useimmat liittyvät tietämättömyyteen. Pohjimmiltaan kyse on usein kontrollin menettämisen pelosta. Yleisimpiä haasteita avataan ja niihin pyritään vastaamaan seuraavaksi.

Tiedon puute

Monet sekoittavat avoimen ja julkisen tiedon toisiinsa. Avoimien aineistojen merkitystä ei välttämättä osata tunnistaa, jos ei täysin ymmärretä, mitä lisäarvoa se tuo julkaistuille aineistoille.

Kenen tahansa katseltavissa oleva verkkosivuilla julkaistu PDF-tiedosto on julkinen dokumentti. Se ei kuitenkaan ole avoin, ellei sitä ole lisensoitu niin, että sitä voidaan ladata, käyttää, muokata ja jakaa uudelleen ilman rajoituksia. Datana se ei myöskään ole käyttökelpoista, koska se ole koneluettavassa muodossa.

Data on arvokasta raakamateriaalia niille, jotka työkseen tai muista syistä työstävät datasta sovelluksia, ohjelmia, visualisointeja tai liikeideoita. Nykyään yhä useampien palveluiden perustana on tieto tai data ja sen työstäminen. Palveluiden kehittämiseen tarvitaan materiaalia eli avointa dataa ja sisältöjä.

Avoimet sisällöt taas tarjoavat mielenkiintoista historiallisen luonteen omaavaa materiaalia esimerkiksi luovan alan ammattilaisille. Avointen aineistojen avulla voi työstää uusia kulttuurituotteita tai palveluita; aineistoja, jotka eivät ole avoimia ja siten käytettävissä olevia, ei voi hyödyntää vapaasti tällaisessa toiminnassa.

Niukat resurssit

Avaaminen voi tarkoittaa yhden aineiston avaamista, uuden rajapintapalvelun rakentamista tai kokonaisen tietojärjestelmän uudistamista. Mitä suuremmasta avauksesta on kyse, sitä enemmän se vaatii resursseja ja päinvastoin. Onkin järkevää seurata monien muiden organisaatioiden esimerkkiä ja aloittaa keveistä, yksittäisten aineistojen avauksista, mikä vaatii suhteellisen vähän aikaa ja osaamista.

Datan avaaminen voi tuntua ylimääräiseltä työltä, mutta siihen voi suhtautua myös mahdollisuutena. Se tarjoaa mahdollisuuden kehittää ammattitaitoa ja oppia uutta: digitaalisten taitojen merkitys kasvaa jatkuvasti työssä, arjessa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.

Vastalauseena avaamiselle voi olla myös aineistojen myynnistä saatavat, organisaation toimintaa oleellisesti rahoittavat tulot. Joissakin tapauksissa myyntitulot ovat sen verran pieniä, että ne kattavat juuri tilausten ja myynnin käsittelyyn vaadittavat kulut - aineistojen avaamisen seurauksena ei käsittelykuluja enää olisi.

Joissakin organisaatioissa myyntitulot muodostavat tärkeän tulonlähteen, jolloin myytävien aineistojen avaaminen on mutkikkaampaa. Tällöin on hyvä kartoittaa, onko myytävissä aineistoissa sellaisia, joille on vain vähäistä kysyntää.

*Esimerkki: Hollantilainen Rijksmuseo päätyi vuonna 2011 tekemässään avauksessa avata vapaaseen käyttöön digitoitujen kokoelmiensa keskilaatuisia kuvia. Korkealaatuisista kuvista he veloittivat 40 euron summan. Seurauksena heidän myyntitulonsa kasvoivat. Syyksi arveltiin vahvasti ihmisten tietoisuuden kasvua tarjolla olevista kuvista. Keskiresoluutioiset kuvat riittävät tavallisille ihmisille, mutta ammattimaiseen toimintaan - esimerkiksi julkaisuihin tai muihin kuvituksiin - käytettäviin kuviin vaaditaan korkein mahdollinen resoluutio. Lue lisää Rijksmuseon case studysta.

Tekniset kysymykset

Datan avaamisessa vaadittavia teknisiä taitoja yliarvioidaan monesti samalla kun omaa osaamista aliarvioidaan. Yksittäisten aineistojen avaaminen ei välttämättä edellytä edes koodaustaitoja.

Tietovarantojen avaamisessa kannattaa lähteä liikkeelle pienin askelin ja avata ensin pieni aineisto omilla verkkosivuilla. Kokemusten ja avattujen aineistojen kasvaessa voi miettiä mahdollisuutta esimerkiksi rajapintojen rakentamiseen ja avaamiseen, joka vaatii jo teknistä osaamista ja tietojärjestelmien kehittämistä. Jos organisaatio on ulkoistanut IT-palvelunsa, niin avaamisesta tulee neuvotella palveluntarjoajan kanssa.

Mikäli tuntuu siltä, ettei oma eikä kollegoiden osaaminen riitä, voi aina kääntyä avoimen datan yhteisön puoleen. Facebookissa oleva Avoin GLAM -ryhmä voi tarjota apua ja vastauksia avoimen kulttuurin ja kulttuuriaineistojen kysymyksiin. Finnish Open Data Ecosystem -ryhmässä tavoittaa joukon avaamisen ja datan hyödyntämisen tekniseen puoleen vihkiytyneitä. Jos jotain ei osata tai ymmärretä, kannattaa kysyä.

Juridiset kysymykset

Data, joka ei sisällä henkilötietoja tai salassapidettäviä tietoja, ja joista ei voida tunnistaa ketään yksityistä henkilöä, voidaan avata. Henkilötietoja sisältäviä aineistoja voidaan mahdollisesti avata sen jälkeen kun salassapidettävät tiedot on poistettu tai data muulla tavoin anonymisoitu.

Lisäksi on otettava huomioon avattavan datan tekijänoikeudet ja lisenssit. Tekijänoikeudet eivät kuitenkaan estä avaamista. Avaaminen on helpointa aloittaa joko esimerkiksi kokoelmadatasta, jonka tekijänokeudet ovat oletettavasti organisaatiolla itsellään tai sellaisista sisällöistä, jotka kuuluvat public domainiin, eli niiden tekijänoikeudet ovat jo rauenneet.

Mikäli aineiston tekijänoikeudet ovat vielä voimassa, pitää oikeuksien haltijalta pyytää lupa aineistojen avaamiseen. Joskus tekijänoikeuksien ja niiden haltijoiden selvittämiseen voi kuitenkin mennä aikaa. Mikäli mahdollista, kannattaa turvautua organisaation lakimieheen. Neuvoa voi kysyä myös kollegoilta tai niiltä organisaatioilta, joilla kokemusta aineistojen avaamisesta ja tekijänoikeuksien selvittämisestä jo on.

Helsingin kaupunginasiamiehen Kaisa Mäkisen vuonna 2012 laatimasta ohjeistuksesta julkishallinnon avoimesta datasta ja lainsäädännöstä Suomessa voi myös olla apua.

Seurausten pelot

Vastustusta voivat aiheuttaa myös pelko aineistojen tahattomasta tai tahallisesta väärinkäytöstä tai tulkinnasta. Selkeät ja täsmälliset aineistoja ja niiden käyttöä kuvailevat metatiedot vähentävät tahattoman väärinkäytön mahdollisuuksia - hyödyntäjä tietää, mistä aineistossa on kyse, kuka sen omistaa ja miten sitä on mahdollista käyttää. Jatkokäytössä metatiedot eivät pääse katoamaan, kun aineiston avaaja ilmaisee riittävän näkyvästi, miten ja missä alkuperäiseen lähteeseen pitää viitata.

Jos selkeistä metatiedoista huolimatta joku käyttää aineistoa väärin, ei datan julkaisija kuitenkaan ole tästä vastuussa. Datan ja sisältöjen käytöstä vastaa ainoastaan sen käyttäjä. Tämä vastuuvapaus todetaan avoimissa lisensseissä, esimerkiksi CC-lisensseissä. Datan väärinkäyttäjä syyllistyy siis joko lain ja/tai lisenssiehtojen rikkomiseen.

Aineistossa olevien puutteiden tai virheiden ei myöskään pidä estää avaamista. Esimerkiksi datasta voi avauksen jälkeen löytyä virheitä tai vanhentunutta tietoa, vaikka se olisi ennen julkaisua käyty huolellisesti läpi. Kun virhe havaitaan, se korjataan mahdollisesti yhteistyössä sen henkilön tai organisaation kanssa, joka on virheestä huomauttanut.

Datan avaaminen siis auttaa parantamaan sen laatua. Mikään tietokanta ei ole täysin virheetön. On kuitenkin parempi avata suurelta osin oikeaa tietoa sisältävä aineisto kuin jättää se muutamien mahdollisten tai tiedossa olevien puutteiden takia kokonaan avaamatta muiden hyötykäyttöön.

Pitääkö datan avaamisen jälkeen varautua palautevyöryyn? Saatu palaute ja kyselyt tarkoittavat, että avaus on onnistunut ja aineisto kiinnostaa. Yleensä palautetta tulee kuitenkin hyvin niukasti. Toistaiseksi Suomessa avatusta datasta on saatu melko vähäisesti palautetta ja suuret avaajat, kuten Ilmatieteenlaitos, pyrkivät jatkuvasti jopa lisäämään tiedotusta saadakseen lisää palautetta.

Lähteet ja lisätiedot

Kulttuuriaineistoje hyödyt ja haasteet:

Muut:

Tehtävä

  • Pohdi avaamisen mahdollisia hyötyjä ja sen pohjalta nousevia tavoitteita omassa organisaatiossasi. Minkä takia olette avanneet tai suunnittelette avaavanne aineistoja? Mitkä konkreettiset toimenpiteet voisivat auttaa näihin tavoitteisiin pääsemisessä (esim. uusien yleisöjen tavoittaminen mahdollistamalla avattujen aineistojen käyttämisen sosiaalisen median palveluissa)?
  • Mitä mahdollisia esteitä tai vastalauseita avamiselle olet kuullut tai voit odottaa kuulevasi organisaatiossasi? Millä tavoin olette vastanneet tällaisiin haasteisiin tai miten niihin voisi vastata (esim. teknistä tukea metadatan siivoamiseen on pyydetty organisaation IT-tuelta)?
  • Kirjoita pohdintojasi tämän luvun keskusteluosioon.

Comments

comments powered by Disqus