Johdatus avoimeen kulttuuriin
Avoimen yhteiskunnan peruspilareina ovat pääsy tietoon, läpinäkyvyys ja mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan. Yhteiskunnan digitalisoituminen on tuonut sisällöt ja työkalut yhä useampien ulottuville ja mahdollistanut kansalaisten aktiivisemman osallistumisen ohi perinteisen portinvartijajärjestelmän.
Kulttuuri- ja muistiorganisaatiot ovat digitoineet kokoelmiaan kansallisten ja kansainvälisten digitointihankkeiden myötä. Aineistojen saattaminen digitaaliseen muotoon tukee organisaatioiden perustehtäviä: yhteisen kulttuuriperinnön suojaaminen ja säilyttäminen, sekä eri yleisöjen monipuolinen palveleminen – olivatpa he sitten kirjasto- tai museovieraita tai arkistojen aarteista kiinnostuneita tutkijoita.
Kulttuuriperinnön varjelu ja säilyttäminen kietoutuvat yhteen digitoimisen kanssa. Vanhojen maalausten, asiakirjojen, taideteosten ynnä muiden objektien digitoiminen pitää huolen siitä, että yhteinen perintömme on käytettävissämme digitaalisessa muodossa senkin jälkeen jos alkuperäiset tuhoutuvat tai häviävät.
Digitointia ei kuitenkaan välttämättä ohjaa pelkästään aineiston merkittävyys tai mahdollinen käyttöarvo. Määrääviä tekijöitä ovat monesti kulttuuri- ja muistiorganisaatiossa vallalla olevat käytännöt ja sopimukset sekä aineistoja määrittävät tekijänoikeudet. Tekijänoikeudelliset rajoitukset tai niiden puute ohjaavat usein sitä, mitä ylipäänsä digitoidaan ja tuodaan ihmisten ulottuville sekä minkälaisia digitaalisia palveluita voidaan digitoidun kulttuuriperinnön ympärille rakentaa.
Useat muisti- ja kulttuuriorganisaatiot rajoittavat pääsyä digitaalisiin kokoelmiinsa. Ne rajaavat aineistojen käyttöä esimerkiksi maantieteellisen sijainnin mukaan, rajoittamalla käyttöaikaa tai aineiston teknistä laatua. Digitoiminen on tarjonnut myös joillekin kulttuuri- ja muisti- organisaatioille mahdollisuuden lisensoida sisältöjä uudelleen ja lisätä rajoittavampia käyttöehtoja kuin alkuperäisteoksen tekijänoikeudet vaatisivat. Monesti avoimen pääsyn ja käytön rajaamisen taustalla ovat juuri tekijänoikeuskysymykset tai organisaation ansaintamallit tai toive uusista rahavirroista. Usein syynä on kuitenkin myös pelko kontrollin, tulojen tai tunnustuksen menettämisestä.
Mikäli tekijänoikeudet ohjaavat liikaa meidän yhteistä jaettua muistiamme, unohtuuko osa kulttuuriperinnöstämme? Mitä mahdollisuuksia meillä on ymmärtää ja tulkita. historiaamme sekä luoda uutta vanhaan nojaten, jos meillä ei ole pääsyä tai käyttölupaa digitaalisiin kulttuurivarantoihimme?
Tämän verkkokurssin tarkoituksena on esitellä avoimen kulttuurin mahdollisuuksia elämässämme digitaalisessa maailmassa sekä tarjota konkreettisia välineitä, joiden avulla muisti- ja kulttuuriorganisaatiot voivat kulkea kohti avoimempaa kulttuuria. Kurssin käyneillä on hyvä perusymmärrys siitä, mistä avoimessa kulttuurissa - avoimet toimintatavat sekä avoimet kulttuuriaineistot mukaan lukien - on pohjimmiltaan kyse. Lisäksi osallistujat saavat kurssista apua toimintansa avaamisen pohtimiseen sekä toteuttamiseen.
Avoimuuden määritelmä
Käsitteenä avoin on vaikea määritellä, koska niin kuin sisarensa vapaus, se on hyvin suhteellista. Puhuttaessa avoimesta datasta, tiedosta ja sisällöstä voidaan samanaikaisesti viitata aineiston tekijänoikeuksiin, organisaation läpinäkyvyyteen ja yleisöjen osallistumismahdollisuuksiin. Miten avoimuutta sitten tulisi lähestyä kulttuuriperinnön kontekstissa? Voimmeko edes määritellä mitä avoin kulttuuri on?
Digitaalisen avoimuuden ja vapauksien määrittelyn juuret voidaan paikallistaa vuoteen 1983 ja GNU-hankkeeseen, jonka tavoitteena oli kehittää täysin vapaa käyttöjärjestelmä. Hankkeen perustajan Richard Stallmanin muotoilemat ohjelmistokehityksen periaatteet – esimerkiksi vapaus muokata ohjelmia, tehdä kopioita ja julkaista parannettuja versioita – loivat perustan myös monille muille projekteille, jotka pyrkivät määrittämään vapauden ja avoimuuden asteita eri yhteiskunnan aloilla.
Yhtä vakiintuneimmista avoimuuden määritelmistä kehittää ja ylläpitää Open Knowledge, entinen Open Knowledge Foundation. Yhteisesti ja avoimesti tuotettu määritelmä luonnehtii avoimuutta suhteessa sekä dataan että sisältöön. Lyhyesti kuvattuna avoimuus tarkoittaa sitä, että jokainen voi vapaasti käyttää, muokata ja jakaa aineistoja, jotka ovat saavutettavissa ilman lainsäädännöllisiä, teknologisia tai sosiaalisia rajoituksia.
Open Knowledge Finlandin verkkosivuilla avoimuuden pääperiaatteet on ilmaistu seuraavanlaisesti:
- Aineiston tulee olla kokonaisuudessaan saavutettavissa ja ladattavissa julkisessa tietoverkossa.
- Tiedon on oltava uudelleenjaettavissa ilman käyttöehtorajoituksia. Näin mahdollistetaan aineistojen nopea hyödyntäminen ja tehokas yhdistely.
- Tiedon on oltava uudelleenkäytettävissä. Näin sallitaan aineistojen esteetön ja innovatiivinen käyttö edistyksellisiin ja yllättäviinkin tarkoituksiin.
- Aineiston on oltava vapaa teknisistä rajoitteista niin, ettei yllä mainittujen kohtien mukaiselle toiminnalle ole teknisiä esteitä.
- Aineiston on oltava vapaa sosiaalisista ja organisatorisista rajoitteista, niin ettei henkilön työ, sijainti, asuinpaikka, organisaatiomalli (kuten kaupallinen tai ei-kaupallinen organisaatio), uskonto, poliittinen suuntautuneisuus tai etnisyys rajoita pääsyä tietoon.
Avoin kulttuuri
Avoimella kulttuurilla voidaan viitata avoimiin kulttuuriaineistoihin, jotka koostuvat digitaalisessa muodossa olevasta kulttuuridatasta ja/tai kulttuurisisällöistä. Avoimen kulttuurin yhteydessä voidaan puhua myös organisaation toimintatavoista ja käytännöistä tai niistä valmiuksista, joita organisaatiolla on tehdä yhteistyötä ja olla vuorovaikutuksessa eri yleisöjen kanssa avoimessa prosessissa.
Edellä kuvatut avoimuuden periaatteet pätevät myös avoimeen kulttuuriin. Kaikkien ihmisten on voitava vapaasti käyttää, hyödyntää ja jakaa kulttuuriaineistoja maksutta ilman yllä mainittuja rajoituksia. Käyttöä voi rajoittaa korkeintaan ehdoilla, jotka vaativat alkuperäislähteen mainitsemisen sekä sisällön uudelleen julkaisun alkuperäisehdoin. Avoin kulttuurisisältö on joko julkaistu tavalla, joka noudattaa avoimuuden periaatteita tai sei tekijänoikeudet ovat jo rauenneet, eikä siihen näin ollen kohdistu mitään ehtoja.
Aineiston avaamisen tulee luonnollisesti noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, eikä sen tule uhata yksilön tieto- tai yksityisyydensuojaa. Esimerkiksi teoksiin liittyvissä kuvailutiedoissa voi olla yksityisyydensuojan piirin kuuluvia tietoja, jotka tulee poistaa ennen aineiston avaamista.
Hollantilainen Open Cultuur Data -aloite on määritellyt avoimen kulttuuridatan Open Knowledgen avoimuuden määritelmän hengessä. Sen mukaan avoin kulttuuridata on satavilla digitaalisessa tiedostomuodossa. Se on julkaistu avoimella lisenssillä tai sen tekijänoikeudet ovat jo rauenneet (Public Domain), joten aineistoa voi kuka tahansa käyttää, hyödyntää ja jakaa.
On hyvä huomioida, että Open Cultuur Datan määritelmässä avoin kulttuuridata sisältää sekä digitaaliset representaatiot kokoelmasta että kuvailu- ja metatiedot. Lisäksi avoimuus käsittää myös tiedon jakamisen ja yhteistyön avoimen kulttuuridatan käyttäjien kanssa.
Edelleen tämän määritelmän mukaan avoimen kulttuuridatan rakenne ja mahdolliset sovellukset tulee dokumentoida ja julkaista esimerkiksi datablogissa. Avoimen kulttuuridatan tarjoajan tulisi myös sitoutua vastaamaan kysymyksiin avatusta aineistosta sekä arvostaa jatkokäyttäjien sekä avoimen datan yhteisön ponnisteluja uusien sovellusten ja palveluiden kehittämisessä. Tässä lähestymistavassa avoimuus ei siis keskity ainoastaan aineistoon, tiedostomuotoihin tai tekijänoikeuksiin, vaan avoimuus laajenee osaksi organisaation yleisö- ja yhteistyösuhdetta.
Avoimen kulttuuriorganisaation periaatteita
Kansainvälinen OpenGLAM- verkosto (Galleries, Libraries, Archives & Museums) on luonut yhteiset periaatteet avoimelle muisti- ja kulttuuriorga- nisaatiolle. Niiden mukaan avoimien organisaatioiden tulisi sitoutua seuraaviin toimintaperiaatteisiin:
- Digitaalisessa muodossa oleva metatieto teoksista tai objekteista tulee julkaista avoimesti ilman käyttörajoituksia. Tekijänoikeuksien luovutus voidaan tehdä julkaisemalla metatiedot Creative Commons 0 (nolla) -lisenssityökalun avulla siinä määrin kuin se on voimassa olevan lainsäädännön mukaan mahdollista.
- Digitaaliset toisinnot teoksista, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet (Public Domain), tulee julkaista samoin ehdoin kuin alkuperäinen teos. Uusia käyttöehtoja digitaalisiin versioihin ei tule lisätä.
- Dataa ja sisältöjä julkaistaessa tulee ilmaista selkeästi ja suoraviivaisesti organisaation toiveet ja odotukset avatun aineiston ja metatietojen sekä mahdollisen uudelleen käytön suhteen. Organisaation tulisi etsiä ja tarjota uusia tapoja, joilla yleisöt voisivat osallistua heidän toimintaansa.
- Dataa julkaistaessa tulee käyttää avoimia tiedostoformaatteja, jotka ovat koneluettavassa muodossa.
- Jokaisen organisaation olisi hyvä tehdä niin sanottu avoimuusstrategia, johon olisi periaatteiden lisäksi suunniteltu tiekartta siitä, miten ja missä aikataulussa organisaatio kulkee kohti avointa kulttuuria. Työn voi aloittaa purkamalla osiin minkälaisista osista organisaation avoimuus rakentuu. On tärkeää myös miettiä miten toimintakulttuurin ja aineistojen avaaminen tukee ja vahvistaa organisaation ydintehtäviä.
Kulttuuriorganisaatioiden yleisö- ja yhteistyön sekä toimintatapojen avoimuuden pariin palataan tässä kurssissa hieman myöhemmin. Ensin käydään läpi kulttuuriaineistojen avaamista hieman tarkemmin.
Kurssilla puhutaan datasta tai kulttuuridatasta kun viitataan kulttuuriperintöorganisaatioiden hallussa olevaan dataan (esim. metadata, katalogit ja luettelot, myyntiluvut sekä tutkimusjulkaisut). Sisällöt viittaavat digitaalisiin representaatioihin alkuperäistyöstä tai kopioon digitaalisesta teoksesta (esim. valokuvat, käsikirjoitukset, kartat, audio- ja videotiedostot). Kun viitataan näihin molempiin, käytetään termiä 'aineistot' tai 'kulttuuriaineistot'.
Lähteet ja lisätietoja
Avoimuuden ja avoimen kulttuurin määritelmiä:
Avoimen kulttuurin toimijoita:
Esimerkkejä avoimista kulttuuriaineistoista:
Avoimuuden liikehdintä:
Muut:
Tehtävä
Etsi Internetistä jokin avoin kulttuuriaineisto ja tutustu siihen hieman tarkemmin. Pohdi seuraavia kysymyksiä:
- Minkälainen avaus on kyseessä? Kuvia, dataa, videoita, tms?
- Mikä tekee aineistosta avoimen?
- Miksi avaus on sinusta kiinnostava? Onko aineisto mielenkiintoinen? Visuaalisesti näyttävä? Keksitkö heti joitakin hyödyllisiä tai hauskoja käyttömahdollisuuksia? Muuta?
- Onko löydettävissä tietoa siitä, mihin aineistoa on hyödynnetty?
- Kirjoita pohdintasi tämän luvun keskustelualueelle.