9 Osallistumiskulttuurin edistäminen
Oppimistavoitteet: Tässä luvussa käsittelemme tapoja tiedottaa ja pitää yhteyttä avoimen datan mahdollisiin hyödyntäjiin ja käyttäjäyhteisöön. Avatun datan päivitysrutiinit ja mahdollinen korjausprosessi on myös otettava huomioon.
Ilkka Pirttimaa: Datan hyödyntäjän kokemuksia - Kyyti-mobiilisovellus from Open Knowledge Finland on Vimeo.
Datan avaaminen on saavutus, mutta avatusta datasta on hyötyä vasta, kun joku käyttää sitä, eikä silloin, jos kukaan ei sitä löydä eikä siitä kiinnostu. Datan jatkokäyttö edellyttää tiedottamista ja aktiivista viestintää, minkä merkitystä ei koskaan voi korostaa liikaa.
Käyttäjäyhteisö olisi hyvä ottaa mukaan datan avaamiseen alusta eli jo suunnitteluvaiheesta asti. Käyttäjäyhteisöön voidaan etsiä jäseniä dataa avaavan organisaation sidosryhmistä ja sosiaalisen median foorumeilta, joissa käsitellään avointa dataa, journalismia, sovelluskehitystä tai tutkimusta. Kyseisten sosiaalisen median foorumien käyttäjistä noin 90 %, ehkä vain käyttää dataa, mutta ei kerro siitä muille, 9 % levittää tietoa ja 1 % muodostaa datan avaajia sparraavan kehittäjäyhteisön.
Mitä yksittäinen dataa avaava organisaatio voisi tehdä edistääkseen avoimen datan käyttöä? Se voisi tiedottaa aktiivisesti toteuttamistaan avauksista ja päivityksistä sekä datastaan kehitetyistä sovelluksista.
Datan päivittäminen
Jos avattu data on selvästi vanhentunutta, mahdolliset käyttäjät – esim. mobiilisovellusten kehittäjät, datajournalistit ja tutkijat – hylkäävät aineiston ja etsivät tuoreempaa dataa muualta. Tällöin avatusta datasta ei juurikaan ole hyötyä. Kun tietoaineistoja julkaistaan, pitäisi samalla määrittää niiden päivityssykli ja lisätä avoimen datan päivittäminen osaksi organisaation toistuvia rutiineja.
Dataformaateista on erilaisia mieltymyksiä. Jotkut ohjelmoijat suosivat yhtä formaattia ja toiset toista. Jos näyttää siltä, että suurin joukko datan jatkokäyttäjiä toivoo dataa jossakin tietyssä formaatissa, datan avaajan kannattaa julkaista data näiden toiveiden mukaisesti.
Data voidaan heti julkaista useassa formaatissa, jolloin se palvelee laajempaa asiakaskuntaa kuin yhdessä formaatissa julkaistu data. Eri julkaisuformaatteja voidaan lisätä myös vähitellen.
Avauksesta tiedottaminen
Avatusta datasta viestimistä on hyvä miettiä ja suunnitella etukäteen. Kannattaa kartoittaa esimerkiksi erilaisia olemassa olevia avoimen datan verkkoyhteisöjä, jotka koostuvat aktiivisista avoimen datan edistäjistä ja hyödyntäjistä.
Avatusta datasta pitää kertoa ainakin organisaation omilla verkkosivuilla esimerkiksi uutisena tai blogikirjoituksena. Hyvä käytäntö on laatia lehdistötiedote, jota voidaan levittää omille kontakteille, sidosryhmille ja sähköpostilistoille. Datan avaaminen pitäisi huomata mahdollisimman laajasti, jotta mahdollisimman monet kiinnostuisivat siitä ja levittäisivät tietoa siitä edelleen.
Kohdennettu viestintä on suositeltavaa. Datan avaajan kannattaa ottaa yhteyttä organisaatioihin tai yksityishenkilöihin, jotka ovat kiinnostuneita avoimesta datasta tai avatun datan aihepiiristä, sekä potentiaalisiin datan hyödyntäjiin, jos tällaisia on jo tiedossa.
Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää viestinnässä ahkerasti. Mikäli tieto datan avaamisesta saavuttaa oikeat ihmiset, viesti uudesta hyödynnettävissä olevasta datasta voi levitä nopeasti esimerkiksi Twitterissä ja Facebookissa. Esimerkiksi Twitterissä Hashtagit #avoindata ja #opendata tavoittavat valtavan määrän aiheesta kiinnostuneita. Sosiaalisessa mediassa tavoitetaan myös tavallisia kansalaisia.
Monikanavaisuus kannattaa, koska nykyään mikään yksittäinen kanava ei tavoita kaikkia. Kanavista voi valita ne, jotka toimivat parhaiten kussakin kontekstissa.
Suomessa avatusta datasta keskustellaan aktiivisesti Open Knowledge Finlandin Facebook-ryhmässä Finnish Open Data Ecosystem (FODE). Avatuista tietovarannoista ja avoimesta datasta yleisesti keskustellaan myös avoindata.net-sivustolla. Avoindata.net on hyväksi todettu keskustelupaikka, jossa monet dataa avanneet organisaatiot ovat läsnä. Sivustolle tulee paljon avoimeen dataan liittyviä kysymyksiä, joita on esitetty muuallakin verkossa.
Tanja Lahti: Keinoja edistää avoimen datan hyödyntämistä from Open Knowledge Finland on Vimeo.
Datan käytön edistäminen
Dataa avataan, jotta myös muut kuin datan omistajaorganisaatio voisivat sitä hyödyntää ja tuottaa lisäarvoa. Datan hyödyntäjä voi olla kuka tahansa: sovelluskehittäjä, opiskelija, kuntalainen, yrittäjä, tutkija, poliitikko, naapuri tai joku muu.
Datan löydettävyyttä voidaan parantaa monin keinoin kuten lisäämällä se johonkin ylläpidettyyn datakatalogiin. Erityisen tärkeää on tiedottaa datasta aktiivisesti ja löytää aiheesta kiinnostuneet ja avatun datan potentiaaliset hyödyntäjät. Muita keinoja ovat esimerkiksi datan kuvailutietojen optimointi hakukoneita varten ja niiden julkaisu linkitettynä datana.
Ensimmäinen datasta laadittu sovellus on parasta markkinointia avaukselle. Se konkretisoi, mistä avatussa datassa on kyse ja mitä sen avulla voidaan tehdä. Näin data tulee tunnetuksi ja saadaan uusia ihmisiä innostumaan sen käytöstä.
Kaikki datan hyödyntämisen odotukset eivät välttämättä toteudu. Voi olla, että aineisto, jonka organisaatio olettaa kiinnostavimmaksi, ei aiheutakaan odotettua innostusta, kun taas vähiten mielenkiintoiseksi ajateltu tietoaineisto voikin kiinnostaa hyödyntäjiä eniten. Mikäli dataa avanneella organisaatiolla on tiettyjä toiveita jonkin avattavan data-aineiston jatkokäytöstä, sen kannattaa ilmaista ne selkeästi ja keskustella niistä potentiaalisten hyödyntäjien kanssa.
Tapahtumat datan jatkokäytön edistäjänä
Hyviä keinoja edistää datan jatkokäyttöä ovat tapahtumat ja kilpailut. Tilaisuudet, jotka kokoavat yhteen datan hyödyntäjiä ja aiheesta kiinnostuneita, tarjoavat dataa avanneelle organisaatiolle mahdollisuuden kerryttää tietoa jatkokäyttäjistä ja heidän toiveistaan ja tarpeistaan. Lisäksi ne antavat potentiaalisille hyödyntäjille mahdollisuuden tavata toisiaan ja luoda uusia yhteistyökuvioita, joista voi olla hyötyä myös dataa avanneille organisaatioille. Tällaiset tilaisuudet voivat olla esimerkiksi keskustelutilaisuuksia, seminaareja, konferensseja, epäkonferensseja tai hackathoneja.
Hackathonit ovat tapahtumia, joihin koodarit kokoontuvat koodaamaan ennalta sovittuna aikana organisaation tarjoamiin tiloihin. Hackathoneja voidaan järjestää rajatusta teemasta tai tietyistä avatuista datoista. Hackathonit kestävät yleensä yhdestä pariin päivään ja niiden aikana rakennettuja ideoita ja prototyyppejä voidaan jalostaa myöhemmin eteenpäin.
Jotkut hackathonit on toteutettu niin, että sovellusten ja muiden tuotosten työstämiselle annetaan aikaa muutama viikko, jonka jälkeen kokoonnutaan yhteen katsomaan, mitä on saatu aikaan. Tällaiset tapahtumat ovat usein myös kilpailuja, joissa palkitaan parhaita tai mielenkiintoisimpia töitä.
Kilpailuissa voidaan markkinoida ja edistää organisaation datan käyttöä. Hyviä esimerkkejä ovat useassa maassa järjestetyt Apps4-kilpailut (esim. Apps4Germany ja Apps4Amsterdam), joihin osallistutaan hyödyntämällä ennalta ilmoittautuneiden organisaatioiden avaamaa dataa. Organisaatiot pääsevät mukaan tarjoamalla pieniä summia, joilla parhaat sovellukset palkitaan. Suomessa on järjestetty Apps4Finland-kilpailuja vuodesta 2009 alkaen. Vuonna 2015 kilpailun nimeksi muutettiin Open Finland Challenge.
Yhteistyö datan hyödyntäjien kanssa
Tiedottamisen ja datan päivittämisen lisäksi datan avaamisen jälkitöihin kuuluvat palautteen kerääminen ja keskustelu datan jatkokäyttäjien kanssa. Tällainen datan laatua parantava ja avoimuudesta viestivä toiminta edistää datan jatkokäyttöä.
Avoimen datan yhteisön kanssa olisi mahdollisuuksien mukaan keskusteltava alusta asti koko prosessin ajan suunnittelusta jälkitöihin. Aktiiviselta ja toisiaan tukevalta kehittäjäyhteisöltä voidaan saada arvokasta tietoa ja neuvoja avaamisesta ja siltä voidaan pyytää palautetta datan siisteydestä. Toisaalta jatkokäyttäjät voivat esittää toiveitaan organisaatiolle vaikka siitä, missä formaatissa toivovat datan lopulta olevan saatavilla.
Hyvä keskusteluyhteys kehittäjiin voi johtaa organisaation ja kehittäjäyhteisön yhteistyöhön, jossa organisaatio saa datan jatkokäyttäjiltä apua datan avaamisen teknisiin kysymyksiin ja vastapalveluna kehittäjät saavat käyttöönsä käyttökelpoista, laadukasta dataa.
Avaamisen jälkeen keskusteluyhteyden pitäisi jatkua, koska palautetta esimerkiksi virheellisestä linkistä tai puutteellisesta metatiedosta tai toiveita seuraavasta avauksesta annetaan todennäköisimmin silloin, kun datan omistaja aidosti kuuntelee. Datan avaajan ja sen hyödyntäjien välinen avoin ja rakentava keskusteluyhteys parhaimmillaan sujuvoittaa ja rikastaa datan avaamisprosessia ja sen jälkeistä datan hyödyntämistä.
Dataa avaavan organisaation kannattaa olla läsnä datakatalogeissa ja avoimen tiedon verkkoyhteisöissä. Jos avattu data on organisaation verkkosivuilla, niin sen yhteydessä pitäisi olla jonkinlainen keskustelualue tai mahdollisuus jättää kommentteja, jolloin organisaatio saisi avauksesta välitöntä palautetta ja organisaation edustaja voisi vastata suoraan kommentoijille.
Ilkka Pirttimaa: Esimerkki datan tarjoajan ja käyttäjän yhteistyöstä from Open Knowledge Finland on Vimeo.
Kehittäjäyhteisön osallistaminen
Sovelluskehittäjiä voidaan osallistaa myös erilaisten organisaation ja yhteiskunnan haasteiden ratkaisemiseen tai uusien palveluiden rakentamiseen, joita toteutetaan datalähtöisesti. Tämä edellyttää uudenlaisia työtapoja ja uudenlaista asennoitumista omaan työhön.
Hyvä esimerkki organisaatioiden ja datan jatkohyödyntäjien välisestä yhteistyöstä on Helsinki loves developers -kehittäjäyhteistyö. Verkkoalustalla kehittäjät voivat keskustella kaupungin edustajien kanssa esimerkiksi jo avatuista rajapinnoista. Lisäksi yhteisölle järjestetään myös fyysisiä tapaamisia.
Kumppanikoodari (esimerkiksi Euroopassa Code for Europe -projektin kautta) on eräs hyväksi koettu keino edistää datan hyödyntämistä ja kehittää organisaation toimintatapoja. Organisaation ulkopuolinen koodaustaitoinen henkilö, kumppanikoodari, tulee osaksi työyhteisöä kehittämään sähköisiä palveluita. Ulkopuolisuus mahdollistaa asioiden tarkastelemisen objektiivisesti. Toimintatapoja kyseenalaistamalla kumppanikoodari kykenee kiinnittämään huomiota asioihin, joita voitaisiin tehostaa tai tehdä toisin. Kumppanikoodari voi myös kehittää ja edistää avointa dataa sekä sen hyödyntämistä organisaatiossa. Kumppanikoodareista on kokemusta esimerkiksi Helsingin kaupungilla.
Yksi esimerkki avoimen datan kehittäjäyhteisön ja muun yleisön osallistamisen yhdistämisestä on suomalainen Datademo-pilottiprojekti. Projektin taustalla on EU:n Julkiset innovaatiot -hanke ja sen yhteistyökumppaneina ovat Sitra ja Helsinki Region Infoshare. Projekti käsitti vuoden 2014 aikana järjestetyt kolme hakukierrosta, joissa haettiin ehdotuksia demokratiaa edistävistä sovelluksista, visualisoinneista, raporteista ja vastaavista. Ehdotukset palkittiin 2000 €:n rahoituksilla osallistuvan budjetoinnin keinoin. Yhteisö siis päätti äänestämällä, mitkä projektit ansaitsivat rahoitusta.
Kansalaisten ja kuntalaisten osallistumisen edistäminen
Datan avaaminen tuo poliittisten ja hallinnollisten päätösten ja toimenpiteiden taustalla olevat tiedot kaikille näkyviin. Kansalaisten ja kuntalaisten saataville tuotu tieto edistää yleistä demokraattista osallistumista. Esimerkiksi budjettidatan ja budjettiin liittyvien prosessien avaamisen seurauksena erilaiset osallistuvan budjetoinnin sovellutukset voivat tuottaa entistä parempia ja tehokkaampia tuloksia.
Tiivistelmä
Avoimen datan viestinnän valmistelu on aloitettava jo ennen datan avaamista. Tiedottaminen on vain pieni osa viestintää. Tärkeämpää on kannustaa datan käyttöä erilaisin tapahtumin ja käyttäjäyhteisön kanssa keskustelemalla. Yhteisöltä saadun palautteen avulla voidaan korjata tietoaineistossa olevia virheitä ja puutteita.