Osallistumiskulttuurin edistäminen
Oppimistavoitteet: Käsittelemme erilaiset tavat tiedottaa ja pitää yhteyttä avoimen datan käyttäjäyhteisöön. Datan päivitysrutiinit sekä korjausprosessi on myös otettava huomioon.
Datan avaaminen on itsessään hieno saavutus, mutta avatusta datasta on hyötyä vasta, kun joku sitä käyttää, ei silloin, jos kukaan ei sitä löydä eikä siitä kiinnostu. Datan jatkokäyttö edellyttää tiedottamista ja aktiivista viestimistä. Viestinnän merkitystä ei voida koskaan korostaa liikaa.
Käyttäjäyhteisö tulisi ottaa mukaan datan avaamiseen alusta eli jo suunnitteluvaiheesta asti. Käyttäjäyhteisöön voidaan etsiä jäseniä dataa avaavan organisaation sidosryhmistä sekä sosiaalisen median foorumeilta, joissa käsitellään avointa dataa, journalismia, sovelluskehitystä tai tutkimusta.Käyttäjäyhteisö kootaan lähipiireistä ja sosiaalisen median foorumeilta. Useimmat noin 90 % heistä ehkä vain käyttävät dataa, mutta eivät kerro siitä muille, 9 % levittää tietoa ja 1% muodostaa datan avaajia sparraavan kehittäjäyhteisön.
Mitä yksittäinen dataa avaava organisaatio voisi tehdä datan käyttöä edistääkseen? Avoimen datan ympärille voisi kerätä suuren joukon aiheesta kiinnostuneita. Tärkeää on myös aktiivinen tiedotus toteutetusta avauksesta, tehdyistä päivityksistä sekä datan pohjalta kehitetyistä sovelluksista.
Datan päivittäminen
Jos tietoaineisto avoimen datan portaalissa on selvästi vanhentunutta, niin sen käyttäjät, kuten mobiilisovellusten kehittäjät, datajournalistit ja tutkijat, hylkäävät sen ja etsivät tuoreempaa dataa esimerkiksi vaivaamalla viranomaisia. Tällöin avoimen datan portaalista ei juurikaan ole hyötyä. Kun tietoaineistoja julkaistaan, niin samalla tulisi määrittää niiden päivityssykli ja liittää avoimen datan päivittäminen osaksi organisaation toistuvia rutiineja.
Kaikilla on omat mieltymyksensä esimerkiksi dataformaateista. Jotkut ohjelmoijat voivat suosia yhtä formaattia ja toiset toista. Jos näyttää siltä, että suuri joukko datan jatkokäyttäjiä toivoo dataa jossakin tietyssä formaatissa, kannattaa datan avaajan julkaista data myös näiden toiveiden mukaisesti.
Data voidaan heti julkaista useassa formaatissa, jolloin se palvelee laajempaa asiakaskuntaa kuin yhdessä formaatissa julkaistu data, mutta datan julkaisuformaatteja voidaan myös lisätä vähitellen.
Avauksesta tiedottaminen
Avatusta datasta viestimistä on hyvä miettiä ja suunnitella jo etukäteen. Kannattaa kartoittaa esimerkiksi erilaisia olemassa olevia avoimen datan verkkoyhteisöjä ja Facebook-ryhmiä, jotka koostuvat aktiivisista avoimen datan edistäjistä ja hyödyntäjistä.
Avatusta datasta kerrotaan ainakin organisaation omilla verkkosivuilla esimerkiksi uutisena tai blogikirjoituksena. Hyvä käytäntö voi olla lehdistötiedotteen laatiminen, jota voi levittää laajemmin omille kontakteille, sidosorganisaatioille sekä erilaisille sähköpostilistoille. Toivottavaa on, että datan avaaminen huomataan mahdollisimman laajalti ja mahdollisimman monet kiinnostuvat siitä ja levittävät sanomaa edelleen.
Myös kohdennettu viestintä on suositeltavaa. Kannattaa ottaa yhteyttä organisaatioihin tai yksityishenkilöihin, jotka ovat kiinnostuneita avoimesta datasta tai avatun datan aihepiiristä sekä potentiaalisiin datan hyödyntäjiin, jos tällaisia henkilöitä on jo tiedossa.
Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää viestimisessä. Mikäli tieto datan avaamisesta saavuttaa oikeat ihmiset, voi viesti uudesta hyödynnettävissä olevasta datasta levitä nopeasti esimerkiksi Twitterissä ja Facebookissa. Twitterissä Hashtag #opendata tavoittaa tuhansia ihmisiä.
Monikanavaisuus kannattaa, koska mikään yksittäinen kanava ei tavoita kaikkia. Kanavista voi valita ne, jotka toimivat parhaiten kussakin kontekstissa tai kulttuurisessa ympäristössä.
FIN: Suomessa aktiivista keskustelua käydään Open Knowledge Finlandin Facebook-ryhmässä Finnish Open Data Ecosystem (FODE). Lisäksi keskustelua avatuista tietovarannoista ja avoimesta datasta yleisesti käydään esimerkiksi avoindata.net-sivustolla. Avoindata.net on hyväksi todettu keskustelupaikka, jossa monet dataa avanneet organisaatiot ovat läsnä. Sivustolle tulee paljon avoimeen dataan liittyviä kysymyksiä, joita on esitetty myös muualla verkossa.
Datan käytön edistäminen
Dataa avataan, jotta myös muut kuin datan omistajaorganisaatio voisivat sitä hyödyntää ja näin tuottaa lisäarvoa. Datan hyödyntäjä voi olla kuka tahansa: sovelluskehittäjä, opiskelija, kuntalainen, yrittäjä, tutkija, poliitikko, naapuri tai joku muu.
Datan löydettävyyttä voidaan parantaa monin keinoin. Datan lisääminen omien kotisivujen lisäksi johonkin hyvin ylläpidettyyn datakatalogiin on yksi hyvä keino lisätä sen löydettävyytä. Erityisen tärkeää on tiedottaa datasta aktiivisesti, löytää aiheesta kiinnostuneet ja sitä kautta myös potentiaaliset uudelleenkäyttäjät. Muita keinoja ovat esimerkiksi datan kuvailutietojen optimointi hakukoneita varten sekä niiden julkaisu linkitettynä datana.
Paras markkinointikeino avaukselle on ensimmäinen datasta tehty sovellus, joka konkretisoi, mistä avatussa datassa on kyse ja mitä sen avulla voidaan tehdä. Näin voidaan tehdä dataa tunnetuksi ja saada muut innostumaan sen käytöstä.
Kannattaa välttää turhia ennakko-oletuksia ja suuria odotuksia datan hyödyntämisestä. Voi olla, että se aineisto, jonka organisaatio olettaa kiinnostavimmaksi, ei saakaan aikaan odotettua innostusta, ja kaikkien vähiten mielenkiintoiseksi ajateltu tietoaineisto voikin kiinnostaa hyödyntäjiä kaikkein eniten.
Tapahtumat datan jatkokäytön edistäjänä
Hyviä keinoja edistää datan jatkokäyttöä ovat erilaiset järjestetyt tapahtumat ja kilpailut. Tilaisuudet, jotka kokoavat yhteen datan hyödyntäjiä ja aiheesta kiinnostuneita, tarjoaa dataa avanneelle organisaatiolle mahdollisuuden kerryttää tietoa jatkokäyttäjistä sekä heidän toiveistaan ja tarpeistaan. Lisäksi se antaa potentiaalisille hyödyntäjille mahdollisuuden tavata toisiaan ja luoda uusia yhteistyökuvioita, jotka voivat hyödyntää myös dataa avanneita organisaatioita. Tällaiset tilaisuudet voivat olla esimerkiksi keskustelutilaisuuksia, epäkonferensseja tai salama-alustuksia.
Hackathonit ovat tapahtumia, joihin koodarit kokoontuvat koodaamaan ennalta sovittuna aikana organisaation tarjoamiin tiloihin. Hackathoneja voidaan järjestää esimerkiksi jostain rajatusta teemasta tai tietyistä avatuista datoista. Hackathonit kestävät yleensä yhdestä pariin päivään, ja niiden aikana rakennettuja ideoita ja prototyyppejä voidaan jalostaa myöhemmin eteenpäin.
Jotkut hackathonit on rakennettu niin, että sovellusten ja muiden tuotosten työstämiselle annetaan aikaa esimerkiksi useampi viikko, jonka jälkeen kokoonnutaan jälleen yhteen katsomaan, mitä on saatu aikaan. Tällaiset tapahtumat ovat usein myös kilpailuja, joissa palkitaan parhaita tai mielenkiintoisimpia töitä.
Kilpailut on hyvä konsepti markkinoida ja edistää oman datan käyttöä. Hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi Saksassa ja Kanadassa järjestetyt Apps4-kilpailut, joihin osallistutaan hyödyntämällä ennalta ilmoittautuneiden organisaatioiden avaamaa dataa. Organisaatiot pääsevät mukaan tarjoamalla pieniä summia, joilla parhaat sovellukset palkitaan. Kilpailuja on järjestetty useassa maassa kuten esimerkiksi Saksassa, Hollannissa ja Kanadassa. Osa kilpailuista on koko maan laajuisia, esimerkiksi Apps4Germany, mutta monet on järjestetty myös kaupunkitasolla, esimerkiksi Apps4Amsterdam. Suomessa on järjestetty Apps4Finland-kilpailuja vuodesta 2009 alkaen. Vuonna 2015 kilpailun nimeksi muutettiin Open Finland Challenge.
Yhteistyö kehittäjäyhteisön kanssa
Tiedottamisen ja datan päivittämisen lisäksi datan avaamisen jälkitöihin lukeutuvat palautteen kerääminen sekä keskustelu ja vuorovaikutus datan jatkokäyttäjien kanssa. Tällainen datan laatua edistävä ja avoimuudesta viestivä toiminta voi edistää myös datan jatkokäyttöä.
Keskustelua avoimen datan yhteisön kanssa olisi mahdollisuuksien mukaan käytävä alusta asti koko prosessin ajan suunnittelusta jälkitöihin. Aktiiviselta ja toisiaan tukevalta kehittäjäyhteisöltä voi saada arvokkaita tietoja ja neuvoja avaamisesta ja siltä voi pyytää vaikka palautetta datan siisteydestä. Toisaalta jatkokäyttäjät voivat esittää toiveitaan organisaatiolle esimerkiksi siitä, missä formaatissa toivovat datan olevan lopulta saatavilla.
Hyvä keskusteluyhteys kehittäjiin voi johtaa myös yhteistyöhön kehittäjäyhteisön ja organisaatioiden välille, jossa organisaatio saa datan jatkokäyttäjiltä apua datan avaamisen teknisissä kysymyksissä ja vastapalveluna kehittäjät saavat käyttöönsä laadukasta dataa.
Avaamisen jälkeen keskusteluyhteyden pitäisi jatkua, koska palautetta esimerkiksi virheellisestä linkistä tai puutteellisesta metatiedosta tai toiveita seuraavasta avauksesta annetaan todennäköisemmin silloin, kun datan omistaja on osoittanut aidosti kuuntelevansa. Datan avaajan ja sen hyödyntäjien välinen avoin ja rakentava keskusteluyhteys voi parhaimmillaan sujuvoittaa ja rikastaa avaamisen prosessia ja sen jälkeistä datan hyödyntämistä.
Läsnäolo esimerkiksi sosiaalisen median kanavilla sekä datakatalogeissa ja avoimen tiedon verkkoyhteisöissä on suositeltavaa. Organisaation verkkosivuilla datan yhteydessä olisi hyvä olla jonkinlainen keskustelualue tai mahdollisuus jättää kommentteja, jolloin organisaation edustaja voisi vastata suoraan kommentin jättäjälle.
Kehittäjäyhteisön osallistaminen
Sovelluskehittäjät voidaan ottaa mukaan ratkomaan erilaisia organisaation ja yhteiskunnan haasteita kuten vanhusten tai lasten palveluita. Tämä edellyttää uudenlaisia työtapoja ja uudenlaista asennoitumista omaan työhön.
Hyvä esimerkki organisaatioiden ja datan jatkohyödyntäjien välisestä yhteistyöstä on Helsinki loves developers -kehittäjäyhteistyö. Kyseessä on alusta, jolla kehittäjät voivat keskustella kaupungin edustajien kanssa esimerkiksi jo tehdyistä rajapinta-avauksista. Yhteisölle järjestetään tämän lisäksi myös fyysisiä tapaamisia.
Kumppanikoodari (esimerkiksi Euroopassa Code for Europe -projektin kautta) on eräs hyväksi koettu keino edistää datan hyödyntämistä ja kehittää organisaation toimintatapoja. Organisaation ulkopuolinen koodaustaitoinen henkilö, kumppanikoodari, tulee osaksi työyhteisöä kehittämään sähköisiä palveluita. Ulkopuolisuus mahdollistaa asioiden tarkastelemisen objektiivisesti. Toimintatapoja kyseenalaistamalla kumppanikoodari kykenee kiinnittämään huomiota asioihin, joita voitaisiin tehostaa tai tehdä toisin. Kumppanikoodari voi myös kehittää ja edistää avointa dataa sekä sen hyödyntämistä organisaatiossa.
Yksi esimerkki avoimen datan sekä kehittäjäyhteisön ja muun yleisön osallistamisen yhdistämisestä on suomalainen Datademo-pilottiprojekti. Projektin taustalla on EU:n Julkiset innovaatiot -hanke ja sen yhteistyökumppaneina ovat Sitra ja Helsinki Region Infoshare. Projekti käsitti vuoden 2014 aikana järjestetyt kolme hakukierrosta, joissa haettiin ehdotuksia demokratiaa edistävistä sovelluksista, visualisoinneista, raporteista tai muista vastaavista. Tulleet ehdotukset palkittiin 2000 €:n rahoituksilla osallistuvan budjetoinnin keinoin. Yhteisö päätti siis keskenään äänestämällä, mitkä projektit ansaitsivat rahoitusta.
Tiivistelmä
Avoimen datan viestinnän valmistelu on aloitettava jo ennen datan avaamista. Tiedottaminen on vain pieni osa viestintää. Tärkeämpää on kannustaa datan käyttöön erilaisin tapahtumin ja käyttäjäyhteisön kanssa keskustelemalla sekä sitä osallistamalla. Yhteisöltä saadun palautteen avulla voidaan korjata tietoaineistossa olevia virheitä ja puutteita.
Tehtävä
Tehtävä 14. Avauksesta tiedottaminen ja viestinnän käynnistäminen