Tarinoiden rakentaminen avoimesta datasta
Oppimistavoitteet: Opitaan ymmärtämään, miten tarinoita rakennetaan avoimesta datasta, miksi datan avoimuus on tärkeää erityisesti päätöksenteossa ja miten datajournalismi eroaa journalismista.
Video. Datakoulu 24.4.2014 Teemo Tebest: Datajournalismi (46 minuuttia)
Journalismi on tarinankerrontaa, jossa voidaan käyttää tekstiä, kuvia, videoita ja niihin lisättyjä interaktiivisia elementtejä. Olennaista on, että tarinan viesti välittyy selkeästi ja ymmärrettävästi - oli sitten kyse valtion taloudesta tai lähikirjaston lakkauttamisesta ja sen vaikutuksista. Viestin sisällöstä ja kohderyhmästä riippuu, kerrotaanko tarinaa hätkähdyttävällä vai jollain muulla tavalla.
Päätöksenteossa avoin data on tehokasta, koska päätöksenteon tueksi voidaan tuoda selkeä tiivistelmä tai visualisointi päätöksen taustalla olevista seikoista, joka pohjautuu olemassa olevaan, kerättyyn dataan. Kun data on avointa, se on myös luotettavaa, koska päätöksentekijät voivat itsekin tarkistaa, mistä data on peräisin, miltä se näyttää, kuka sen on kerännyt ja arvioida itse, kuinka oikeita siitä tehdyt johtopäätökset ovat. Tämä ei olisi mahdollista, jos data olisi kerätty salaisesti eikä itse tietoaineistoa olisi julkaistu vaan ainoastaan siitä tehdyt johtopäätökset.
Datajournalismi poikkeaa journalismista siten, että tarina perustuu dataan ja uutinen on periaatteessa verifioitavissa. Datajournalismin nimikkeen alla hyödynnetään myös dataa, joka ei ole avointa, jolloin tarina perustuu faktoihin, mutta yksittäisellä lukijalla ei ole mahdollisuutta varmentaa datasta tehtyjä johtopäätöksiä. Monesti journalismissa arvokkaita ovat huippu-uutiset (skuupit), toimittajan rakentamat kiinnostavat tarinat tietoaineistoista, joita ei ole avoimesti julkaistu. Journalisti voi esimerkiksi raaputtaa tai skreipata datan verkossa olevista lähteistä ja ensimmäisenä muodostaa niistä analyysiin kelpaavan tietoaineiston. Hän ei välttämättä voi julkaista dataa, jos tekijänoikeudet estävät sen. Pääpaino datajournalismissa onkin uutisen rakentamisessa todellisesta, mitatusta ja kerätystä datasta eikä vain yksittäisten ihmisten mielipiteistä.
Monesti näyttävät datajournalismin tuotokset ovat tyylikkäitä vuorovaikutteisia visualisointeja, jotka antavat lukijalle mahdollisuuden tarkastella dataa eri näkökulmista. Pelkkä näyttävä visualisointi ei vielä ole journalismia, sillä journalismiin kuuluu ilmiöiden tulkinta ja niistä kertominen. Hyvässä datajournalismissa osuva tulkinta ja tarina saavat tukea interaktiivisesta visualisoinnista.
Esimerkkejä journalistisista tarinankerronnoista, joissa on käytetty avointa dataa:
-
Automaattinen kokoelma New York Times- ja The Guardian -lehtien datajournalismiartikkeleista, joissa on käytetty avointa dataa.
-
Yle: Ovatko alasi työpaikat katoamassa? Katso laskurista miten rakennemuutos on muuttanut Suomea.
-
Ylen Eurovaalien uutisointia. Stubb vastaan Halla-aho: Millaisilta alueilta äänikuninkaat keräsivät kannatuksensa?
Journalistista tarinankerrontaa, mutta ei avointa dataa:
-
New York Times: Slalomin jättiläinen (Giant Slalom), Ted Ligetyn laskettelun analyysia.
-
Yle Plus. Ylen uutis- , urheilu- ja ajankohtaisaiheita syventäviä juttuja, joissa kokeillaan verkon erilaisia ilmaisukeinoja, myös datajournalismia.
Lisää luettavaa:
-
Teemo Tebestin Datajournalismi-blogi kertoo datajournalistin työstä.
Tiivistelmä
Journalismissa olennaista on, että tarinan viesti välittyy selkeästi ja ymmärrettävästi. Datajournalismissa olennaista on tarinan rakentaminen todellisesta datasta. Hyvässä datajournalismissa interaktiivinen visualisointi tukee osuvaa tulkintaa ja tarinaa. Kun tarinan taustalla oleva data on avointa, päätöksentekijä tai kansalainen voi itse varmistaa sen luotettavuuden.
Tehtävät
- Tehtävä 11. Tarinan rakentaminen avoimesta datasta
- Tehtävä 12. Oman tarinan rakentaminen avoimesta datasta